PYYDÄ APUA

Jos kaipaat apua vaikkapa haastavan elämäntilanteen selvittämiseen, jätä meille viesti sivun alaosasta löytyvän lomakkeen avulla.

Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki  – Mukana perheiden arjessa

Kannustava kasvatus

 

Lapsen siirtyessä leikki-iästä koululaisten maailmaan, vanhemmuuskin muuttuu. Kun lapsi kasvaa, hän selviää monesta asiasta yksin, mutta tarvitsee edelleen vanhempiaan. Kaverit ja harrastukset vievät osan lapsen ajasta. Vanhempien on huolehdittava, että lapsella on myös kiireetöntä aikaa kotona. Kavereiden merkitys kasvaa kouluiässä. Mikäli lapsi vaikuttaa yksinäiseltä tai kavereita ei löydy, vanhemman on hyvä ottaa asia puheeksi opettajan, koulukuraattorin tai hyvinvointiohjaajan kanssa. Koululaisen arki avaa vanhemmillekin mielenkiintoisia ovia lapsen kouluun ja harrastuksiin. Hienoa olisi, jos vanhemmat voisivat osallistua kodin ja koulun yhteistyöhön tai valita itselleen ja lapselleen yhteisen harrastuksen. Koululaisen vanhempi joutuu ratkaisemaan, kuinka sovittaa työ ja perhe-elämä yhteen. Yhteiskunnassamme on tarjolla erilaisia tukimuotoja tähän elämänvaiheeseen; mm. aamu- ja iltapäivätoiminnat, KELAn osittainen hoitovapaa  sekä työpaikkakohtaiset tukimuodot. 

Koululainen on yleensä aktiivinen ja viettää paljon aikaansa myös kodin ulkopuolella harrastuksissa, pihalla ja kavereiden kanssa. Myös leikillä, vapaalla touhuilulla ja mielikuvituksella on edelleen tärkeä sija elämässä. Vanhemmat ja oma perhe ovat kuitenkin lapselle kaikkein tärkeimmät ja yhteinen aika perheen kanssa on arvokasta. Jokainen lapsi haluaa kuulla olevansa vanhemmalleen tärkeä. Yksi tapa yhteiseen ajanviettämiseen on kirjojen lukeminen yhdessä. Kirjojen kuuntelu ja lukeminen tukevat lapsen kehitystä ja saattavat saada aikaan lukuharrastuksen kipinän. 

Ekaluokkalaisen koulupäivä on lyhyt. Aamuun ja iltapäivään voi jäädä hetkiä, jolloin lapsi joutuu selviytymään ilman aikuista. Lapsi nauttii itsenäistymisestään ja siitä, että pärjää ja uskaltaa olla jo yksin kotona hetken, mutta hän tarvitsee aikaa harjoitella yksinoloa. Lapsen on kuitenkin aina tiedettävä, kenen puoleen kääntyä hätätilanteessa tai kun ikävä yllättää. Se, kuinka hyvin lapsi viihtyy yksin, on yksilöllistä. Vanhemman on hyvä tunnistaa, kuinka paljon itsenäisyyttä lapselle voi antaa ja missä määrin häntä voi rohkaista siihen.

Uudet elämänpiirit voivat tuoda mukanaan kokemuksia erilaisista tilanteista, joissa lapsen tunteidensäätelykyky voi olla koetuksella. Varhaislapsuudesta lähtien lapsi opettelee tunnetaitoja ympärillä olevien aikuisten avulla. Aikuisen tehtävänä on auttaa lasta tunnistamaan erilaisia tunteita ja käsittelemään niitä, jotta voisi lapsi selviytyisi erilaisista tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. 

 

Pyydä apua

Tarvitsetko apua omaan tilanteeseesi? Vai kaipaatko apua perheenjäsenen, ystävän tai muun läheisen tilanteeseen liittyen?

Lähetä viesti, me autamme. Verkostostamme löytyy useita kokeneita palveluneuvojia, jotka osaavat vastata kysymyksiisi ja kertoa, mitä kautta apua olisi parhaiten saatavilla. Olemme sinuun yhteydessä viiden arkipäivän kuluessa.

Huomioithan, että tämä lomake ei ole tarkoitettu akuutin hätätilanteen hoitoon.
Hätätilanteissa ota suoraan yhteyttä hätäkeskukseen tai poliisiin soittamalla numeroon 112.
Lapsiperheiden palveluohjaukseen voit ottaa yhteyttä, kun jokin asia perheen, lapsen tai nuoren tilanteessa huolettaa.

 

Voit pyytää tällä lomakkeella henkilökohtaista yhteydenottoa lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiselta. Kirjoita lomakkeelle yleiskuvaus asiastasi. Älä kirjoita arkaluonteisia tai yksityiskohtaisia henkilötietoja (kuten henkilötunnus). Nimi ja puhelinnumero tarvitaan, jotta voimme vastata yhteydenottoosi. Säilytämme antamiasi tietoja vain sen aikaa, mikä on tarpeen asian hoitamiseksi/palvelun toteuttamiseksi. Sosiaalihuollon asiakkuuteen liittyvät tarpeelliset tiedot kirjataan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin

Please wait...