Rajat ja rakkaus

On hyvä, että perheissä on selkeät säännöt ja niiden noudattamista valvotaan. Kun perheen pelisäännöt on selkeät, lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Lapsen itsetunto saa aineksia, kun lapsi opettelee kunnioittamaan rajoja: vanhemmat ovat aikuisia ja uskaltavat sanoa ei. Vanhemman on tärkeä muistaa lapsen yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen ja positiivisen palautteen antaminen. 

Rajat eivät ole mielivaltaa, lapsi tarvitsee niille perustelut. Parhaiten perustelu onnistuu, kun aikuinen on perustellut rajat myös itselleen. Joskus rajoissa on kyse lapsen suojelusta, joskus niillä huolehditaan perhe-elämän sujuvuudesta.

Velvollisuudet kuuluvat rajoihin. Murrosikää lähenevältä lapselta on hyvä edellyttää kohtuullisesti kotitöiden tekoa. Esimerkiksi oman huoneen siivous, astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys tai tiskivuorot, roskien vienti ja pöydän kattaminen voivat olla töitä, joita lapsi voi sovitusti hoitaa.

Rajat ja kohtelu lapsena saattavat kiukuttaa omasta mielestään isoa lasta. Rajoilla on monitasoinen merkitys lapsen kasvussa. Ne käynnistävät osaltaan lapsen itsenäistymisen. Kun vanhempien asettamat rajat harmittavat, lapsen on pakko miettiä tilannettaan. Kun kaverit sanovat yhtä, oma mieli toista ja vanhemmat kolmatta, perheessä voi muotoutua rajojen kautta lapsen ja aikuisen vastakkainasettelu. Tämä asetelma on tärkeä turvallisuuden tunteen ylläpitäjä.

Kun aikuinen oppii lukemaan murrosiän sanakirjaa, hän osaa tulkita lapsen puheita oikein. Murrosikäisen sanomana ”häivy” tai ”parempi, kun et näyttäydy koskaan” tarkoittaa, että nuori ei juuri tuona hetkenä halua nähdä vanhempiaan.

Hän tarvitsee aikuista, jolle purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan, jonka kanssa ihmetellä elämän kummallisuuksia ja jolta voi kysellä askarruttavista asioista. Hän tarvitsee aikuista, jonka kanssa voi olla eri mieltä ja jonka kanssa voi taistella sanoilla.

Kuulumisten vaihto saa yhä olla päivittäinen tapa, vaikka lapsi murahtelisi vastaukseksi: ”Älä aina viitsi” tai ”Mitä sä aina kyselet?” Kun vanhempi pysyy tavassaan, lapsi tottuu tavallaan pitämään vanhempaansa ärsyttävänä kyselijänä. Samalla hän kuitenkin tietää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja välittävät hänestä. Tämä tieto suojaa lasta huonolla hetkellä.

Lähde: MLL

Lisätietoa:

Miten tuen nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitoja positiivisen kasvatuksen avulla - opas