PYYDÄ APUA

Jos kaipaat apua vaikkapa haastavan elämäntilanteen selvittämiseen, jätä meille viesti sivun alaosasta löytyvän lomakkeen avulla.

Raahe, Siikajoki ja Pyhäjoki  – Mukana perheiden arjessa

Rajat ja rakkaus

 

On hyvä, että perheissä on selkeät säännöt ja niiden noudattamista valvotaan. Kun perheen pelisäännöt on selkeät, lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. Lapsen itsetunto saa aineksia, kun lapsi opettelee kunnioittamaan rajoja: vanhemmat ovat aikuisia ja uskaltavat sanoa ei. Vanhemman on tärkeä muistaa lapsen yksilöllinen ja kunnioittava kohtaaminen ja positiivisen palautteen antaminen. 

Sääntöjä voi pohtia yhdessä murrosikäisen kanssa.
 

Rajat eivät ole mielivaltaa, lapsi tarvitsee niille perustelut. Parhaiten perustelu onnistuu, kun aikuinen on perustellut rajat myös itselleen. Joskus rajoissa on kyse lapsen suojelusta, joskus niillä huolehditaan perhe-elämän sujuvuudesta.

Velvollisuudet kuuluvat rajoihin. Murrosikää lähenevältä lapselta on hyvä edellyttää kohtuullisesti kotitöiden tekoa. Esimerkiksi oman huoneen siivous, astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys tai tiskivuorot, roskien vienti ja pöydän kattaminen voivat olla töitä, joita lapsi voi sovitusti hoitaa.

Rajat ja kohtelu lapsena saattavat kiukuttaa omasta mielestään isoa lasta. Rajoilla on monitasoinen merkitys lapsen kasvussa. Ne käynnistävät osaltaan lapsen itsenäistymisen. Kun vanhempien asettamat rajat harmittavat, lapsen on pakko miettiä tilannettaan. Kun kaverit sanovat yhtä, oma mieli toista ja vanhemmat kolmatta, perheessä voi muotoutua rajojen kautta lapsen ja aikuisen vastakkainasettelu. Tämä asetelma on tärkeä turvallisuuden tunteen ylläpitäjä.

Kun aikuinen oppii lukemaan murrosiän sanakirjaa, hän osaa tulkita lapsen puheita oikein. Murrosikäisen sanomana ”häivy” tai ”parempi, kun et näyttäydy koskaan” tarkoittaa, että nuori ei juuri tuona hetkenä halua nähdä vanhempiaan.

Todellisuudessa sekä murrosikää lähestyvä että murrosikäinen tarvitsee vanhemman läsnäoloa ja kiinnostusta omiin asioihinsa – hän tarvitsee vanhempaa keskustelukumppaniksi.
 

Hän tarvitsee aikuista, jolle purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan, jonka kanssa ihmetellä elämän kummallisuuksia ja jolta voi kysellä askarruttavista asioista. Hän tarvitsee aikuista, jonka kanssa voi olla eri mieltä ja jonka kanssa voi taistella sanoilla.

Kuulumisten vaihto saa yhä olla päivittäinen tapa, vaikka lapsi murahtelisi vastaukseksi: ”Älä aina viitsi” tai ”Mitä sä aina kyselet?” Kun vanhempi pysyy tavassaan, lapsi tottuu tavallaan pitämään vanhempaansa ärsyttävänä kyselijänä. Samalla hän kuitenkin tietää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja välittävät hänestä. Tämä tieto suojaa lasta huonolla hetkellä.

Lähde: MLL

 

Lisätietoa:

Miten tuen nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitoja positiivisen kasvatuksen avulla - opas

Pyydä apua

Tarvitsetko apua omaan tilanteeseesi? Vai kaipaatko apua perheenjäsenen, ystävän tai muun läheisen tilanteeseen liittyen?

Lähetä viesti, me autamme. Verkostostamme löytyy useita kokeneita palveluneuvojia, jotka osaavat vastata kysymyksiisi ja kertoa, mitä kautta apua olisi parhaiten saatavilla. Olemme sinuun yhteydessä viiden arkipäivän kuluessa.

Huomioithan, että tämä lomake ei ole tarkoitettu akuutin hätätilanteen hoitoon.
Hätätilanteissa ota suoraan yhteyttä hätäkeskukseen tai poliisiin soittamalla numeroon 112.
Lapsiperheiden palveluohjaukseen voit ottaa yhteyttä, kun jokin asia perheen, lapsen tai nuoren tilanteessa huolettaa.

 

Voit pyytää tällä lomakkeella henkilökohtaista yhteydenottoa lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiselta. Kirjoita lomakkeelle yleiskuvaus asiastasi. Älä kirjoita arkaluonteisia tai yksityiskohtaisia henkilötietoja (kuten henkilötunnus). Nimi ja puhelinnumero tarvitaan, jotta voimme vastata yhteydenottoosi. Säilytämme antamiasi tietoja vain sen aikaa, mikä on tarpeen asian hoitamiseksi/palvelun toteuttamiseksi. Sosiaalihuollon asiakkuuteen liittyvät tarpeelliset tiedot kirjataan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin

Vaaditaan
Vaaditaan
Vaaditaan
Vaaditaan