Kannustava kasvatus

Erityisesti kolme ensimmäistä ikävuotta ovat tärkeä vaihe, koska silloin luodaan perusta minäkäsitykselle ja käsitys toisista ihmisistä sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Vauvalla on alusta alkaen kyky ja tarve olla vuorovaikutuksessa. Riittävän hyvä vuorovaikutus muodostuu vanhemman herkkyydestä vauvansa ja lapsensa viesteille, viestien tulkinnasta lapsen tarpeiden kannalta sekä viesteihin vastaamisesta johdonmukaisesti. Niiden myötä lapselle rakentuu perusturvallisuuden ja luottamuksen tunne.

Kannustava kasvatus tarkoittaa myönteisyyttä ja se on ennen kaikkea vastavuoroista vuorovaikutusta. Lapsi hyväksytään tunteineen ja tarpeineen sellaisenaan kuin on sekä hän saa olla vapaasti oma itsensä. Vanhempien tehtävänä on olla positiivinen ja turvallinen aikuinen haastavissakin tilanteissa. Kannustava kasvatus ei tarkoita kuitenkaan ”vapaata kasvatusta”.  Myönteisellä tavalla asetetut rajat on tarkoitettu lapsen turvaksi. Täysi rajattomuus on lapselle turvatonta, koska silloin lapsi jää yksin vastuuseen omasta päätöksenteostaan.

Myönteinen kasvatus edistää lapsen oppimista, tunne-elämän taitoja ja sosiaalista kehitystä. Sen avulla tuetaan lapsen positiivista minäkuvaa ja hyvää itsetuntoa. Myönteisen vuorovaikutuksen myötä lapsi hyväksyy helpommin säännöt, arvot ja opastukset. Lapsen tervettä itsetuntoa rakentavat rakastettuna olemisen kokemus, arvostus, onnistumiset sekä kehuminen.

• Ole kiinnostunut lapsestasi – näe lapsen aloitteet ja yritä kiinnostua siitä mistä lapsikin.
• Osoita, että iloitset hänen kanssaan olemisesta.
• Anna rakkautta – kosketa, halaa, suukota. Kerro, miten tärkeä lapsesi on.
• Tue lapsen itsetuntoa – lapsi saa tuntea olevansa hyväksytty silloinkin, kun hän epäonnistuu.
• Kannusta ja anna tunnustusta sekä kiitosta– älä aliarvioi ja mitätöi. Perimme omilta vanhemmiltamme vanhempana toimimiseen liittyviä arvoja, asenteita ja tyylejä. Kasvatustyylin vaihtaminen kannustavaksi voi olla vaikeaa, jos sinut on kasvatettu eri tavalla. Mutta se kannattaa!
• Pohdi omien vanhempiesi kasvatustyyliä? Mitä hyvää ja mitä huonoa siinä on?
• Pohdi myös omaa vanhemmuuttasi. Millainen minä haluan olla kasvattajana, miten toimin? Mikä        onnistuu ja mitä muutoksia haluaisin tehdä?
• Haasta itseäsi ajattelemaan maailmaa lapsen silmin!
• Tunnista omat tunteesi ja ennakoi tilanteita.

Lapselle on haitallista sellainen vuorovaikutus, joka tuottaa lapselle turvattomuuden tunnetta sekä arvottomuuden ja ei- rakastetuksi tulemisen tunnetta. Fyysinen ja henkinen väkivalta sekä fyysisten ja henkisten tarpeiden laiminlyönti on kiellettyä.

Vanhemman tehtävä on säädellä omaa tunnetilaansa sekä olla apuna lapsen tunnetilan säätelyssä, jotta lapsi voi myöhemmin oppia säätelemään tunteitaan itse. Sinä olet lapsellesi malli, sillä pienet lapset ottavat aikuisista mallia toiminnassaan. Muista kuitenkin, että kaikki vanhemmat tuntevat ajoittain keinottomuutta tai väsymystä. Et siis ole yksin tunteesi kanssa. Huolehdi itsestäsi ja parisuhteestasi sekä hae tarvittaessa apua ajoissa esimerkiksi neuvolasta tai terveyskeskuksesta.

Lisätietoa:

·       Ensi- ja turvakotien liitto: Kohti turvallista lapsuutta-kannusta minut vahvaksi

·       Oulun seudun omaishoitajat ry: Hyvinvoiva perhe: hyviä ja hauskoja menetelmiä arjen hyvinvointiin

·       Lapsen maailma: Kasvata kannustaen!

·       MLL: Väkivalta perheessä

·       MLL: Varhainen vuorovaikutus

·       MLL: Lapsen kasvatus ja vanhemman kasvatustietoisuus

·       Väestöliitto: Kannustavan kasvatuksen verkkokurssi

·       Väestöliitto: Oma päivä -mobiilipeli: Hauska peli vanhemman ja lapsen välisen jutustelun ruokkimiseen

Kirjoittajat: Terveydenhoitajaopiskelijat Petra Ylikulju ja Mira Huuki